Siirry pääsisältöön

UUSIN LUKU

Miksi vanhojen kantatalojen numerot vaihtelevat? Esimerkkinä Pyhäjoen Pohjankylän ja Etelänkylän talot Nro 1–10

Miksi vanhojen kantatalojen numerot vaihtelevat? Esimerkkinä Pyhäjoen Pohjankylän ja Etelänkylän talot Nro 1–10 Vanhoja asiakirjoja, perukirjoja, syytinkisopimuksia ja karttoja tutkiessa törmää lähes väistämättä hämmentävään ilmiöön: saman kantatalon numero tuntuu vaihtuvan sen mukaan, mitä lähdettä lukee tai keneltä asiaa kysyy. Tämä on tuttu päänvaiva jokaiselle suomalaiselle sukututkijalle ja paikallishistorian harrastajalle. Otetaan käytännön esimerkiksi Pyhäjoki: miksi siellä sekä Annala että Luoto mainitaan historiallisissa lähteissä "talona numero 1"? Entä miksi Wuotila on koko 1800-luvun ajan rippikirjoissa ja maakirjoissa talo numero 5, mutta nykyisessä kiinteistökartassa sen vanhat suistomaat kantavatkin numeroa 3? Kyse ei ole kirjureiden virheistä, vaan siitä, että Suomessa on ollut vuosisatojen varrella rinnakkain ja peräkkäin useita eri rekisteröintijärjestelmiä. Kun tuntee neljä perussääntöä vanhojen merkintätapojen taustalla, historialliset asia...

Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki

Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki


Kaukon kalalanssi – Pyhäjoen elävä kulttuuriperintö

Pyhäjoen Pohjankylässä sijaitseva Kaukon kalalanssi on poikkeuksellisen hyvin säilynyt muistuma rannikon perinteisestä kalastus- ja rakennuskulttuurista. Kohde on ollut Museoviraston suojeluksessa vuodesta 1980, ja se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).


Arkkitehtuuri ja sijainti

Kalaladot muodostavat tiiviin, nauhamaisen jonon Pyhäjoen pohjoishaaran rannalle. Rakennusten sijoittelu ei ole sattumaa: jokainen lato rakennettiin kunkin venekunnan haminan eli vakiintuneen rantautumispaikan kohdalle. Tämä teki saaliin purkamisesta ja välineiden huollosta mahdollisimman tehokasta.

Vanhimmat rakennukset: Peräisin 1700- ja 1800-lukujen taitteesta.

Uusimmat rakennukset: Rakennettu 1900-luvun alkupuolella.

Määrä: Alueella on säilynyt 29 rakennusta, jotka koostuvat sekä verkkoladoista että suolauspuojeista.


Elinkeino ja merkitys

Kalastus oli vuosisatojen ajan pyhäjokisten elinehto. Erityisesti siika ja nahkiainen olivat merkittäviä saaliita, jotka toivat elannon suurelle osalle pitäjää aina 1950-luvulle saakka. Kaukon kalalanssi on harvinainen esimerkki siitä, miten kalastuselinkeinon ympärille kehittynyt rakennusperintö on säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena.

Vaikka ajat ovat muuttuneet, kalalanssi ei ole pelkkä staattinen museoalue. Ladot ovat edelleen aktiivisessa käytössä, ja niissä säilytetään edelleen kalastusvälineitä, mikä tekee kohteesta elävää ja jatkuvaa kulttuurihistoriaa.

Tiesitkö? Termi "lanssi" viittaa tässä yhteydessä rannalla olevaan rakennusryhmään ja toimintapaikkaan, jossa kalaa käsiteltiin ja verkkoja kuivatettiin. Kaukon kalalanssi on yksi harvoista näin laajasti säilyneistä jokivarsiympäristöistä Suomessa.


Lähde: Kirjastovirma.fi / Museovirasto 

Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki


Kommentit