Siirry pääsisältöön

UUSIN LUKU

Suomen sodan (1808–1809) aikainen sotilaan pestaus- eli värväyssopimus.

  Kun ihmishenki ostettiin rintamalle – Tuulahdus Suomen sodan melskeistä vuodelta 1808  Mitä teet, kun kuningas käskee lähettämään miehiä sotaan, mutta et itse halua tai voi lähteä? Ruotsin vallan aikana ratkaisu tähän oli ruotujärjestelmä. Laki velvoitti lähialueen taloja lyöttäytymään yhteen "ruoduiksi", joiden tehtävänä oli yhdessä palkata ja varustaa armeijalle sotilas. Suomen sodan epätoivoisilla hetkillä vakinaiset ruotujoukot eivät kuitenkaan enää riittäneet. Niinpä kuningas määräsi keväällä 1808 koottavaksi ylimääräisen nostoväen (lantvärnet). Talojen isäntien oli pakko kaivaa kuvettaan ja ostettava joku toinen asettamaan henkensä alttiiksi heidän puolestaan. Asiakirjassa Pyhäjoen verotalojen isännät (Jeremias Johansson Wieret ja Mats Olofsson Wieret) palkkaavat talonpojan pojan,Johan Pehrsson Kärpilan [nimi epäselvä, mahdollisesti Korppi, Korpela, Kärppä tai Kärppälä] , edustamaan tätä uutta ruotuaan kuninkaan määräämässä nostoväessä. Johan siis sitoutui astumaan ...

Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki

Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki


Kaukon kalalanssi – Pyhäjoen elävä kulttuuriperintö

Pyhäjoen Pohjankylässä sijaitseva Kaukon kalalanssi on poikkeuksellisen hyvin säilynyt muistuma rannikon perinteisestä kalastus- ja rakennuskulttuurista. Kohde on ollut Museoviraston suojeluksessa vuodesta 1980, ja se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).


Arkkitehtuuri ja sijainti

Kalaladot muodostavat tiiviin, nauhamaisen jonon Pyhäjoen pohjoishaaran rannalle. Rakennusten sijoittelu ei ole sattumaa: jokainen lato rakennettiin kunkin venekunnan haminan eli vakiintuneen rantautumispaikan kohdalle. Tämä teki saaliin purkamisesta ja välineiden huollosta mahdollisimman tehokasta.

Vanhimmat rakennukset: Peräisin 1700- ja 1800-lukujen taitteesta.

Uusimmat rakennukset: Rakennettu 1900-luvun alkupuolella.

Määrä: Alueella on säilynyt 29 rakennusta, jotka koostuvat sekä verkkoladoista että suolauspuojeista.


Elinkeino ja merkitys

Kalastus oli vuosisatojen ajan pyhäjokisten elinehto. Erityisesti siika ja nahkiainen olivat merkittäviä saaliita, jotka toivat elannon suurelle osalle pitäjää aina 1950-luvulle saakka. Kaukon kalalanssi on harvinainen esimerkki siitä, miten kalastuselinkeinon ympärille kehittynyt rakennusperintö on säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena.

Vaikka ajat ovat muuttuneet, kalalanssi ei ole pelkkä staattinen museoalue. Ladot ovat edelleen aktiivisessa käytössä, ja niissä säilytetään edelleen kalastusvälineitä, mikä tekee kohteesta elävää ja jatkuvaa kulttuurihistoriaa.

Tiesitkö? Termi "lanssi" viittaa tässä yhteydessä rannalla olevaan rakennusryhmään ja toimintapaikkaan, jossa kalaa käsiteltiin ja verkkoja kuivatettiin. Kaukon kalalanssi on yksi harvoista näin laajasti säilyneistä jokivarsiympäristöistä Suomessa.


Lähde: Kirjastovirma.fi / Museovirasto 

Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki


Kommentit

Suositut tekstit