Siirry pääsisältöön

UUSIN LUKU

Markkinasija – Pyhäjoen unohtunut vapaakaupan sydän

   Jos käännyt tänään Kiiskiläntieltä Markkinasijantielle ja kuljet tien päähän rantaan, saavut paikkaan, missä tyvenen jokiveden yllä lepää herkkä historian havina. Katsoessasi joen yli vastarannalle näet nykyisen Markkinasijan saaren – paikan, joka kantaa mukanaan vuosisatojen kaikuja. Vaikka viralliset markkinat lakkautettiin Raahen porvarien ankarasta painostuksesta 1800-luvun taitteessa, paikan henki ei suostunut katoamaan. Se jäi elämään maastoon, vanhan kansan tarinoihin ja joen rannoille kuin hienonhieno tervan tuoksu, joka ei lähde puusta kulumallakaan. Mutta missä tuo tarunomainen paikka tarkalleen sijaitsi, miten jokisuun vuosi rytmittyi ja mitä siellä tapahtui 1600- ja 1800-lukujen välisenä aikana? 1. Niemi, jonne polut ja purjeet johtivat Kun joen pohjoishaaran suistossa sijainnut Vuotinkarin satama mataloitui nopean maankohoamisen myötä lopulta kulkukelvottomaksi, kaupankäynnin painopiste siirtyi uuteen paikkaan. Tämä historiallinen markkinapaikka sijaitsi strate...

Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki

Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki


Kaukon kalalanssi – Pyhäjoen elävä kulttuuriperintö

Pyhäjoen Pohjankylässä sijaitseva Kaukon kalalanssi on poikkeuksellisen hyvin säilynyt muistuma rannikon perinteisestä kalastus- ja rakennuskulttuurista. Kohde on ollut Museoviraston suojeluksessa vuodesta 1980, ja se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).


Arkkitehtuuri ja sijainti

Kalaladot muodostavat tiiviin, nauhamaisen jonon Pyhäjoen pohjoishaaran rannalle. Rakennusten sijoittelu ei ole sattumaa: jokainen lato rakennettiin kunkin venekunnan haminan eli vakiintuneen rantautumispaikan kohdalle. Tämä teki saaliin purkamisesta ja välineiden huollosta mahdollisimman tehokasta.

Vanhimmat rakennukset: Peräisin 1700- ja 1800-lukujen taitteesta.

Uusimmat rakennukset: Rakennettu 1900-luvun alkupuolella.

Määrä: Alueella on säilynyt 29 rakennusta, jotka koostuvat sekä verkkoladoista että suolauspuojeista.


Elinkeino ja merkitys

Kalastus oli vuosisatojen ajan pyhäjokisten elinehto. Erityisesti siika ja nahkiainen olivat merkittäviä saaliita, jotka toivat elannon suurelle osalle pitäjää aina 1950-luvulle saakka. Kaukon kalalanssi on harvinainen esimerkki siitä, miten kalastuselinkeinon ympärille kehittynyt rakennusperintö on säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena.

Vaikka ajat ovat muuttuneet, kalalanssi ei ole pelkkä staattinen museoalue. Ladot ovat edelleen aktiivisessa käytössä, ja niissä säilytetään edelleen kalastusvälineitä, mikä tekee kohteesta elävää ja jatkuvaa kulttuurihistoriaa.

Tiesitkö? Termi "lanssi" viittaa tässä yhteydessä rannalla olevaan rakennusryhmään ja toimintapaikkaan, jossa kalaa käsiteltiin ja verkkoja kuivatettiin. Kaukon kalalanssi on yksi harvoista näin laajasti säilyneistä jokivarsiympäristöistä Suomessa.


Lähde: Kirjastovirma.fi / Museovirasto 

Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki
Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki


Kommentit

Suositut tekstit