 |
Kaukon kalalanssi – Pyhäjoen elävä kulttuuriperintöPyhäjoen Pohjankylässä sijaitseva Kaukon kalalanssi on poikkeuksellisen hyvin säilynyt muistuma rannikon perinteisestä kalastus- ja rakennuskulttuurista. Kohde on ollut Museoviraston suojeluksessa vuodesta 1980, ja se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Arkkitehtuuri ja sijainti Kalaladot muodostavat tiiviin, nauhamaisen jonon Pyhäjoen pohjoishaaran rannalle. Rakennusten sijoittelu ei ole sattumaa: jokainen lato rakennettiin kunkin venekunnan haminan eli vakiintuneen rantautumispaikan kohdalle. Tämä teki saaliin purkamisesta ja välineiden huollosta mahdollisimman tehokasta. Vanhimmat rakennukset: Peräisin 1700- ja 1800-lukujen taitteesta. Uusimmat rakennukset: Rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Määrä: Alueella on säilynyt 29 rakennusta, jotka koostuvat sekä verkkoladoista että suolauspuojeista. Elinkeino ja merkitys Kalastus oli vuosisatojen ajan pyhäjokisten elinehto. Erityisesti siika ja nahkiainen olivat merkittäviä saaliita, jotka toivat elannon suurelle osalle pitäjää aina 1950-luvulle saakka. Kaukon kalalanssi on harvinainen esimerkki siitä, miten kalastuselinkeinon ympärille kehittynyt rakennusperintö on säilynyt yhtenäisenä kokonaisuutena. Vaikka ajat ovat muuttuneet, kalalanssi ei ole pelkkä staattinen museoalue. Ladot ovat edelleen aktiivisessa käytössä, ja niissä säilytetään edelleen kalastusvälineitä, mikä tekee kohteesta elävää ja jatkuvaa kulttuurihistoriaa. Tiesitkö? Termi "lanssi" viittaa tässä yhteydessä rannalla olevaan rakennusryhmään ja toimintapaikkaan, jossa kalaa käsiteltiin ja verkkoja kuivatettiin. Kaukon kalalanssi on yksi harvoista näin laajasti säilyneistä jokivarsiympäristöistä Suomessa. Lähde: Kirjastovirma.fi / Museovirasto |
