Miksi vanhojen kantatalojen numerot vaihtelevat? Esimerkkinä Pyhäjoen Pohjankylän ja Etelänkylän talot Nro 1–10 Vanhoja asiakirjoja, perukirjoja, syytinkisopimuksia ja karttoja tutkiessa törmää lähes väistämättä hämmentävään ilmiöön: saman kantatalon numero tuntuu vaihtuvan sen mukaan, mitä lähdettä lukee tai keneltä asiaa kysyy. Tämä on tuttu päänvaiva jokaiselle suomalaiselle sukututkijalle ja paikallishistorian harrastajalle. Otetaan käytännön esimerkiksi Pyhäjoki: miksi siellä sekä Annala että Luoto mainitaan historiallisissa lähteissä "talona numero 1"? Entä miksi Wuotila on koko 1800-luvun ajan rippikirjoissa ja maakirjoissa talo numero 5, mutta nykyisessä kiinteistökartassa sen vanhat suistomaat kantavatkin numeroa 3? Kyse ei ole kirjureiden virheistä, vaan siitä, että Suomessa on ollut vuosisatojen varrella rinnakkain ja peräkkäin useita eri rekisteröintijärjestelmiä. Kun tuntee neljä perussääntöä vanhojen merkintätapojen taustalla, historialliset asia...