Pyhäjoen kunta sijaitsee loppupäässä Suomenselän Pyhäjärvestä alkavaa 166 km pitkää Pyhäjokea joka päättyy Pohjanlahteen. Joessa sijaitse useita koskia joita ovat: Hourunkoski, Kupuliskoski, Pyhänkoski, Vääräkoski, Oulaistenkoski, Matkanivankoski, Annosenkoski, Haapakoski, Luonuankoski, Halosenkoski, Venetpalonkoski, Kalliokoski ja Vesikoski. Itse jokea pitkin kuljetettiin aikoinaan tervaa ja uitettiin tukkeja, joki oli myös tunnettu ravuistaan. Joen lopussa sijaitsee Pyhäjoen kunta jossa joki haarautuu voimakkaasti, suurimpien haarojen nimet ovat Etelähaara ja Pohjoishaara. Pyhäjoen nykyinen asukasmäärä on noin 3400 asukasta, kunnan Kokonaispinta-ala on 1 365,31 km² Kyläkeskuksia ovat Etelänkylä, Keskikylä, Liminkakylä, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Viirre ja Yppäri. Pyhäjoki sijaitsee Raahen ja Kalajoen välissä, molempiin on matkaa noin 30 kilometriä.
Kunnassa asuu 3 200 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 365,09 km², josta 6,61 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,9 asukasta/km²

Lyhyt historia

Yhden teorian mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajalinja (1323) kulki Pyhäjoen kautta silloin kun alue kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Luultavasti yksi rajapyykeistä sijaitsi nykyisin Fennovoiman suunnitteilla olevan Hanhikivi 1 ydinvoimalan lähistöllä. Ruotsin kuningas Juhana III perusti Pyhäjoen hallintopitäjän vuonna 1573. Nykyiset rajansa Pyhäjoen kunta sai vuonna 1895. Aluksi siihen kuuluivat myös myös Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Oulainen ja Merijärvi, jotka itsenäistyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pyhäjoen taistelu käytiin Suomen sodan aikana (Venäjä-Ruotsi) pääsiäislauantaina 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen, Yppärin ja Viirteen kylissä. Kyseissä taistelussa ottivat yhteen venäläisen eversti Kulnevin ja eversti von Döbelin Uudenmaan ruotsalainen rykmentti. Moninaisten vaiheiden jälkeen von Döbelnistä tehtiin 2. Prikaatin uusi komentaja.

Hätänumerot Suomi / Emergency numbers Finland / Экстренные номера Финляндия
Pelastuslaitos, Poliisi ja Sosiaalipäivystys
Rescue Department, police and social services 112 /Служба спасения, полиция и социальные службы 112
Myrkytystietokeskus
Poison Information Centre (09) 471977 or (90) / Ядовитый информационный центр (09) 471977 или (90) 4711 4711
Meripelastus
Salvage 0294 1000 / Спасение 0294 1000

maanantai 2. heinäkuuta 2018

Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland

Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan museoalueella on 22 rakennusta, joista löytyy liki 8 000 esinettä. 
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland

Rakennuksia ovat Uusi päärakennus vuodelta 1867, Vanha päärakennus 1800 - luvun alkupuolelta, puojirakennukset vuodelta 1873, liiteri 1900 -luvun alkupuolelta, tuulimylly vuodelta 1812, riihi vuodelta 1908, sotilastorppa vuodelta 1882, neljä aittaa vuosilta 1700,1828, 1850, 1868, niittypirtti 1800 - luvun lopulta, venevaja vuodelta 1928, savusauna 1900 - luvun alusta, savusauna 1900 - luvun alusta, paja 1850 - luvulta,  kalakämppä vuodelta 1921, elosuoja vuodelta 1935, navetta vuodelta 1913, sauna vuodelta 1930, Juuren mökki 1920 - luvulta, osa renkkusiltaa vuodelta 1921 ja heinälato. Lisäksi museon alueella on  kesäteatteriesityksiä sekä taidenäyttelyitä ja siellä valitaan kotiseutujuhlassa vuoden Pauha-Maija tai Pauha–Matti. Tarkemmat tiedot löydät tästä.
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Museoon on vapaa pääsy.

torstai 19. huhtikuuta 2018

Jäidenlähtö 19.04.2018

Pyhäjoen pohjoishaaran jäät lähtivät tänään liikkeelle,
jäät alkavat muodostamaan patoja.
Pyhäjoki, pohjoishaara, jäät, jäidenlähtö  19.04.2018
Pyhäjoki, pohjoishaara, jäät, jäidenlähtö  19.04.2018
Pyhäjoki, pohjoishaara, jäät, jäidenlähtö  19.04.2018
Pyhäjoki, pohjoishaara, jäät, jäidenlähtö  19.04.2018
Pyhäjoki, pohjoishaara, jäät, jäidenlähtö  19.04.2018
Pyhäjoki, pohjoishaara, jäät, jäidenlähtö  19.04.2018
Pyhäjoki, pohjoishaara, jäät, jäidenlähtö  19.04.2018

Päivitys
Tämä kohta on tarkoituksella tehty tulvansuojelun tarkoitukseen, vesi virtaa tien yli Tunkemanojaan.

Päivitys 21.04.2018 Tervontie

Päivitys 22.04.2018 Karintie
Karintie / Tunkemanoja jäät

Päivitys 24.04.2018 Karintie
Pyhäjoki - Tunkemanoja - Vastarannalla kirkko ja tapuli

Päivitys 19.04 -26.04.2018 tulva on ohitse.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Huhtikuu 2018 Hourunkoski

Huhtikuu 2018 Hourunkoski, kevät, Hourunkoski, huhtikuu
Huhtikuu 2018 Hourunkoski, kevät, Hourunkoski, huhtikuu
Huhtikuu 2018 Hourunkoski, kevät, Hourunkoski, huhtikuu
Huhtikuu 2018 Hourunkoski, kevät, Hourunkoski, huhtikuu
Huhtikuu 2018 Hourunkoski, kevät, Hourunkoski, huhtikuu

Kevät kiihdyttää vauhtiaan, koskipaikoissa vesi virtaa valtoimenaan, mutta jäät Pyhäjoessa odottavat vielä lähtökäskyä.

tiistai 6. maaliskuuta 2018

Saloisten kotiseutumuseo

Saloisten kotiseutumuseo. Museoalueen komea tuulimylly on kuulunut aikoinaan Tokolan talon rakennuksiin ja se seisoi Tokolanperällä sillä alueella, jossa nykyisin on Rautaruukin terästehdas.
Saloisten kotiseutumuseo on laaja, 18 rakennuksen muodostama kokonaisuus.
Saloisten kotiseutumuseo on laaja, 18 rakennuksen muodostama kokonaisuus.
Saloisten kotiseutumuseo on laaja, 18 rakennuksen muodostama kokonaisuus.
Saloisten kotiseutumuseo on laaja, 18 rakennuksen muodostama kokonaisuus.


Talvi taipui maaliskuun puolelle,  aurinkoiset pakkaspäivät jatkavat soljumistaan.
Eilen ottamani kuvat ovat Saloisten kotiseutu- museon ulkopuolelta otettuja, museo sijaitsee 19 km päässä Pyhäjoelta ja 7 km Raahesta. Talvisin museo on suljettu, vierailuajat ja yhteystiedot löytyvät seuraavien lainauksien alta.

"Saloisten kotiseutumuseo on laaja, 20 rakennuksen muodostama kokonaisuus.  Museon rakennukset ja esineistö kertovat pääasiassa Saloisten alueen entisajan elinkeinoista, kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Museoalueella on sepän paja, Anttilan Eeran kalamaja ja Mutalan tilan vanha pirttirakennus, jonka rakennus- historia yltää aina vuoteen 1791 saakka. Museoalueen komea tuulimylly on kuulunut aikoinaan Tokolan talon rakennuksiin ja se seisoi Tokolanperällä sillä alueella,  jossa nykyisin on Rautaruukin terästehdas.

Valtatien toisella puolella olevalla Saloisten Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen omistamalla Kyläriihellä on ulkoseinällä arkeologia ja maankohoamisopastaulut, osuuskaupan seinästä puolestaan löytyy vanhasta Rantatiestä kertova opastaulu.

Lisäksi viereiselle vanhalle osuuskaupalle on perustettu Saloisten
Tietokonemuseo, osuuskaupalla toimii myös perinnerakentamisen
varaosapankin sivumyymälä sekä kesäkahvila. Saloisten Pirtti

Tulevan kesän uudistus on Arkkukarin Punaisen Tuvan avaaminen näyttely ja mahdollisesti jo tulevana kesänä myös kahvila käyttöön. Tupa sijaitsee museon takana Arkkukarin talon pihalla ja se on vanha kunnalliskodin ruokalarakennus, joka toimi 1970-1980-luvuilla museon kahvilana. Kahvila toiminta Tuvalla on siis tarkoitus herättää uudelleen.
  
Museot ovat avoinna heinäkuun kaksi viimeistä viikkoa. Alustavat aukioloajat ovat: ti-pe klo 11-17, la 11-16, Olavin aattona 11-19. Kyläriihen opastaulut ovat alati nähtävillä. Museon alueella pidetään perinteiset Olavinpäivän Markkinat Pyhän Olavin päivän aattona 
28. heinäkuuta. 

Kesäkuun lopulla Pekanpäivien aikaan on museolla perinteiset kotiseutujuhlat, myös tällöin museot ovat auki. Museoihimme ja markkinoille on vapaa pääsy. 

Nykyään Saloisten kotiseutumuseo kuuluu Raahen museotoimeen, mutta alkuaan Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys ry on sen perustanut. Saloisten kotiseutu- ja museoyhdistys perustettiin vuonna 1965  ja sen tehtäväksi määriteltiin "koota ja tallettaa Saloisten pitäjän menneisyyttä ja sen asukkaiden entistä elämää valaisevaa esineistöä ja siihen liittyvää tieto- ja kuva-aineistoa"."

Saloisten kotiseutumuseo