Siirry pääsisältöön

UUSIN LUKU

Miksi vanhojen kantatalojen numerot vaihtelevat? Esimerkkinä Pyhäjoen Pohjankylän ja Etelänkylän talot Nro 1–10

Miksi vanhojen kantatalojen numerot vaihtelevat? Esimerkkinä Pyhäjoen Pohjankylän ja Etelänkylän talot Nro 1–10 Vanhoja asiakirjoja, perukirjoja, syytinkisopimuksia ja karttoja tutkiessa törmää lähes väistämättä hämmentävään ilmiöön: saman kantatalon numero tuntuu vaihtuvan sen mukaan, mitä lähdettä lukee tai keneltä asiaa kysyy. Tämä on tuttu päänvaiva jokaiselle suomalaiselle sukututkijalle ja paikallishistorian harrastajalle. Otetaan käytännön esimerkiksi Pyhäjoki: miksi siellä sekä Annala että Luoto mainitaan historiallisissa lähteissä "talona numero 1"? Entä miksi Wuotila on koko 1800-luvun ajan rippikirjoissa ja maakirjoissa talo numero 5, mutta nykyisessä kiinteistökartassa sen vanhat suistomaat kantavatkin numeroa 3? Kyse ei ole kirjureiden virheistä, vaan siitä, että Suomessa on ollut vuosisatojen varrella rinnakkain ja peräkkäin useita eri rekisteröintijärjestelmiä. Kun tuntee neljä perussääntöä vanhojen merkintätapojen taustalla, historialliset asia...

Laitapauha ahtojää


Laitapauha, ahtojää,Pyhäjoki

Miten ahtojää (ahtojäävalli) muodostuu?

Ahtojään synty vaatii kolme tekijää: jäätä, tuulta ja esteen.

Jääpeitteen rikkoutuminen: Pakkanen jäädyttää meren pinnan, mutta varhaisen talven jää on vielä ohutta ja herkkää liikkumaan.

Tuulen ja virtausten voima: Kun nousee kova tuuli, se alkaa liikuttaa laajoja jääkenttiä. Koska meri on avoin, tuuli saa valtavan otteen jään pinta-alasta. Se toimii kuin purje, joka työntää tuhansia tonneja painavaa jäämassaa eteenpäin.

Törmäys ja murtuminen: Kun tämä liikkuva jäämassa kohtaa esteen – kuten Laitapauhan matalan rannan tai kiinteän rannikkojään – se ei mahdu enää liikkumaan eteenpäin. Jäälevyjen reunat alkavat murtua hirveällä voimalla.

Pinoaminen: Murtuneet jäälohkareet eivät katoa minnekään, vaan paine työntää niitä joko toistensa päälle tai alle. Tästä syntyy ahtojäävalli. Prosessi jatkuu niin kauan kuin tuuli painaa ja jäätä riittää.


Miksi juuri Laitapauha?

Laitapauhan sijainti on ahtojäille otollinen:

Matala ranta: Kun liikkuva jää kohtaa matalan pohjan, se tarttuu kiinni ja alkaa "poimuuntua" rantaa vasten.

Avoin meri: Tuuli pääsee puhaltamaan esteettä pitkiä matkoja, jolloin se ehtii kerätä maksimaalisen voiman ennen kuin jäämassa iskeytyy rantaan.

Tiesitkö? Ahtojään muodostumisesta lähtevä ääni voi olla valtava. Se on yhdistelmä kovaa ryskettä, kirkasta helinää (kuin jättimäiset lasinsirpaleet) ja syvää jyrinää, kun valtavat massat vääntyvät.


Laitapauha, ahtojää,Pyhäjoki
Laitapauha, ahtojää,Pyhäjoki
Laitapauha, ahtojää,Pyhäjoki
Laitapauha, ahtojää,Pyhäjoki
Laitapauha, ahtojää,Pyhäjoki
Laitapauha, ahtojää,Pyhäjoki
Huhtikuun myrskyt, keräsivät melkoisia jääröykkiöitä.

Kommentit