Siirry pääsisältöön

UUSIN LUKU

Markkinasija – Pyhäjoen unohtunut vapaakaupan sydän

   Jos käännyt tänään Kiiskiläntieltä Markkinasijantielle ja kuljet tien päähän rantaan, saavut paikkaan, missä tyvenen jokiveden yllä lepää herkkä historian havina. Katsoessasi joen yli vastarannalle näet nykyisen Markkinasijan saaren – paikan, joka kantaa mukanaan vuosisatojen kaikuja. Vaikka viralliset markkinat lakkautettiin Raahen porvarien ankarasta painostuksesta 1800-luvun taitteessa, paikan henki ei suostunut katoamaan. Se jäi elämään maastoon, vanhan kansan tarinoihin ja joen rannoille kuin hienonhieno tervan tuoksu, joka ei lähde puusta kulumallakaan. Mutta missä tuo tarunomainen paikka tarkalleen sijaitsi, miten jokisuun vuosi rytmittyi ja mitä siellä tapahtui 1600- ja 1800-lukujen välisenä aikana? 1. Niemi, jonne polut ja purjeet johtivat Kun joen pohjoishaaran suistossa sijainnut Vuotinkarin satama mataloitui nopean maankohoamisen myötä lopulta kulkukelvottomaksi, kaupankäynnin painopiste siirtyi uuteen paikkaan. Tämä historiallinen markkinapaikka sijaitsi strate...

ETELÄNKYLÄN ISOSILTA, PYHÄJOKI

Eteläkylän Isosilta, Pyhäjoki

Pitäjänkokouksessa 01.11.1833 päätettiin rakentaa uusi silta Pyhäjoen etelähaaraan. Rakentaminen kuului Haapaveden, Oululaisten, Merijärven ja Pyhäjoen mentaalikunnille. Everstiluutnantti Fredrik Adolf Hällström suunnitteli sillan rakennettavaksi neliaukkoisena tukiansassiltana, jonka kustannusarvio oli 13 883 ruplaa.

Talonpojat valittivat kiviarkkusillan suurista rakennuskustannuksista perustellen valitustaan useilla peräkkäisillä katovuosilla. Keisarillinen päätös sillan rakentamisesta annettiin 14.10.1834.

Varoja sillan rakentamiseksi kerättiin 2 hopearuplaa  manttaalilta ja rakentaminen annettiin urakkahuutokaupassa vähimmän vaatineelle. Silta valmistui vuonna 1837 ja sen pituus on 77,5 m.

Veistotavastaan päätellen osa kannattajista on edelleen alkuperäisiä.
Silta on Suomen vanhin liikennöity puusilta. Se otettiin museosillaksi vuonna 1982.

Kommentit

Suositut tekstit