Pyhäjoen kunta sijaitsee loppupäässä Suomenselän Pyhäjärvestä alkavaa 166 km pitkää Pyhäjokea joka päättyy Pohjanlahteen. Joessa sijaitse useita koskia joita ovat: Hourunkoski, Kupuliskoski, Pyhänkoski, Vääräkoski, Oulaistenkoski, Matkanivankoski, Annosenkoski, Haapakoski, Luonuankoski, Halosenkoski, Venetpalonkoski, Kalliokoski ja Vesikoski. Itse jokea pitkin kuljetettiin aikoinaan tervaa ja uitettiin tukkeja, joki oli myös tunnettu ravuistaan. Joen lopussa sijaitsee Pyhäjoen kunta jossa joki haarautuu voimakkaasti, suurimpien haarojen nimet ovat Etelähaara ja Pohjoishaara. Pyhäjoen nykyinen asukasmäärä on noin 3400 asukasta, kunnan Kokonaispinta-ala on 1 365,31 km² Kyläkeskuksia ovat Etelänkylä, Keskikylä, Liminkakylä, Parhalahti, Pirttikoski, Pohjankylä, Viirre ja Yppäri. Pyhäjoki sijaitsee Raahen ja Kalajoen välissä, molempiin on matkaa noin 30 kilometriä.
Kunnassa asuu 3 200 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 365,09 km², josta 6,61 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 5,9 asukasta/km²

Lyhyt historia

Yhden teorian mukaan Pähkinäsaaren rauhan rajalinja (1323) kulki Pyhäjoen kautta silloin kun alue kuului Ruotsin ja Novgorodin välisiin raja-alueisiin. Luultavasti yksi rajapyykeistä sijaitsi nykyisin Fennovoiman suunnitteilla olevan Hanhikivi 1 ydinvoimalan lähistöllä. Ruotsin kuningas Juhana III perusti Pyhäjoen hallintopitäjän vuonna 1573. Nykyiset rajansa Pyhäjoen kunta sai vuonna 1895. Aluksi siihen kuuluivat myös myös Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Oulainen ja Merijärvi, jotka itsenäistyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pyhäjoen taistelu käytiin Suomen sodan aikana (Venäjä-Ruotsi) pääsiäislauantaina 16. huhtikuuta 1808 Pyhäjoen, Yppärin ja Viirteen kylissä. Kyseissä taistelussa ottivat yhteen venäläisen eversti Kulnevin ja eversti von Döbelin Uudenmaan ruotsalainen rykmentti. Moninaisten vaiheiden jälkeen von Döbelnistä tehtiin 2. Prikaatin uusi komentaja.

Hätänumerot Suomi / Emergency numbers Finland
Pelastuslaitos, Poliisi ja Sosiaalipäivystys
Rescue Department, police and social services 112
Myrkytystietokeskus
Poison Information Centre (09) 471977 or (90) / 4711 4711
Meripelastus
Salvage 0294 1000

torstai 21. syyskuuta 2017

ETELÄNKYLÄN ISOSILTA, PYHÄJOKI

 Eteläkylän Isosilta, Pyhäjoki

Pitäjänkokouksessa 01.11.1833 päätettiin rakentaa uusi silta Pyhäjoen etelähaaraan. Rakentaminen kuului Haapaveden, Oululaisten, Merijärven ja Pyhäjoen mentaalikunnille. Everstiluutnantti Fredrik Hällström suunnitteli sillan rakennettavaksi neliaukkoisena tukiansassiltana, jonka kustannusarvio oli 13 883 ruplaa.

Talonpojat valittivat kiviarkkusillan suurista rakennuskustannuksista perustellen valitustaan useilla peräkkäisillä katovuosilla. Keisarillinenpäätös sillan rakentamisesta annettiin 14.10.1834.

Varoja sillan rakentamiseksi kerättiin 2 hopearuplaa  manttaalilta ja rakentaminen annettiin urakkahuutokaupassa vähimmän vaatineelle. Silta valmistui vuonna 1837 ja sen pituus on 77,5 m.

Veistotavastaanpäätellen osa kannattajista on edelleen alkuperäisiä.
Silta on Suomen vanhin liikennöity puusilta. Se otettiin museosillaksi vuonna 1982.
 Eteläkylän Isosilta, Pyhäjoki
 Eteläkylän Isosilta, Pyhäjoki
 Eteläkylän Isosilta, Pyhäjoki
 Eteläkylän Isosilta, Pyhäjoki