On ilmoja pidellyt

Pyhäjoella on myös (muuallakin on) Rilike nimellä tunnettu avolouhos.

Merellä Pyhäluodon rannassa.

Lämpimät kesäillat pitävät myös aitan lämpimänä.

Annalan kotiseutumuseo – Aikamatka Pyhäjoen historiaan

Pyhäjoella sijaitseva Annalan kotiseutumuseo on yksi alueen merkittävimmistä kulttuuriperinnön vaalijoista. Laajalla museoalueella on peräti 22 rakennusta, joiden suojissa säilytetään vaikuttavaa, lähes 8 000 esineen kokoelmaa. Museo tarjoaa kattavan leikkauksen rannikkoseudun elämään ja elinkeinoihin usean vuosisadan ajalta.

Museoalueen rakennukset

Annalan rakennuskanta on monipuolinen, ja se koostuu asuinrakennuksista, talousrakennuksista sekä erityisistä työtehtäviin liittyvistä rakennuksista:

Päärakennukset: Vanha päärakennus (1800-luvun alkupuolelta) ja Uusi päärakennus (1867).

Asumukset ja mökit: Sotilastorppa (1882), Juuren mökki (1920-luku) sekä niittypirtti (1800-luvun lopulta).

Maatalous ja työ: Tuulimylly (1812), paja (1850-luku), riihi (1908), navetta (1913), elosuoja (1935) ja heinälato.

Säilytystilat: Neljä aittaa (vuosilta 1700, 1828, 1850 ja 1868), puojirakennukset (1873) sekä liiteri (1900-luvun alkupuolelta).

Vesistö ja sauna: Venevaja (1928), kalakämppä (1921), osa perinteistä renkkusiltaa (1921), kaksi savusaunaa (1900-luvun alusta) sekä uudempi sauna (1930).

Elävää kulttuuria ja tapahtumia

Annala ei ole vain kokoelma rakennuksia, vaan se toimii Pyhäjoen kesäisen kulttuurielämän keskuksena. Alueella järjestetään säännöllisesti:

Kesäteatteriesityksiä, jotka tuovat historian ja tarinat eloon.

Taidenäyttelyitä, joissa paikallinen ja alueellinen osaaminen pääsee esille.

Kotiseutujuhla, jonka kohokohtana on perinteinen Pauha-Maijan tai Pauha-Matin valinta.

Annalan kotiseutumuseo on kohde, jossa historia, taide ja yhteisöllisyys kohtaavat ainutlaatuisella tavalla.

Museoon on vapaa pääsy.