Siirry pääsisältöön

UUSIN LUKU

Velkavivulla isännäksi – Wÿretin tilakauppa ja 1800-luvun alun talouspalapeli Pyhäjoella

Pyhäjoella 1800-luvun alussa verotilan ostaminen ja sukupolvenvaihdokset vaativat isoja pääomia, joita harvalla oli suoraan sukanvarressa. Kun Olof Olofsson Rÿppa osti Wÿretin verotilan vuonna 1805, käynnistyi vuosien taloudellinen palapeli. Yksittäiset kuitit, velkakirjat ja matkapassit vuosilta 1805–1813 paljastavat, kuinka talonpojat rahoittivat isoja hankintojaan velanotolla, takauksilla ja ylimääräisellä puhdetyöllä. Samalla nämä asiakirjat avaavat ainutlaatuisen näkymän koko Suomen historian murroskohtaan. Vaikka välissä käytiin tuhoisa Suomen sota (1808–1809) ja valtakunnan isäntä vaihtui Tukholmasta Pietariin, arki ja paikallishallinto Pyhäjoella jatkuivat täysin saumattomasti. Tilakaupat aloitettiin Ruotsin vallan alla, mutta velat kuitattiin maksetuiksi Venäjän autonomian aikana – yhä samoilla ruotsalaisilla laeilla, vanhoilla riksintaalereilla ja tuttujen kyläläisten takauksilla. Tilakauppa, suuret summat ja velkaantuminen Huhtikuussa 1805 Olof Olofsson maksoi Matts Hansson ...

Kun Pyhäjoki nousi puolustamaan Suomen oikeuksia: Helmikuun manifesti ja Suuri adressi

Luminen ylioppilas seisoo sukset nojallaan hirsituvan oviaukossa, kun talon isäntä allekirjoittaa Suuri adressi -asiakirjaa pirttipöydän ääressä muun talonväen seuratessa toimitusta vakavana.

Kevättalvella 1899 Suomessa koettiin valtakunnallinen järkytys, joka säteili nopeasti aina Pohjois-Pohjanmaalle ja Pyhäjoelle saakka. Venäjän keisari Nikolai II oli antanut julistuskirjan, joka uhkasi viedä pohjan Suomen autonomialta ja kansan perustuslaillisilta oikeuksilta. Seurauksena syntyi yksi Suomen historian merkittävimmistä ja nopeimmista kansalaisliikkeistä: Suuri adressi. Mutta miten pyhäjokiset reagoivat tähän valtakunnalliseen kriisiin?

Helmikuun manifesti ja yllättävä uhka

Kaikki alkoi helmikuussa 1899, kun keisari Nikolai II antoi niin kutsutun Helmikuun manifestin. Sen ydinajatuksena oli siirtää lainsäädäntövaltaa Suomen valtiosäädyiltä suoraan Venäjän keisarikunnalle asioissa, joiden katsottiin koskevan myös koko valtakunnan etuja.

Suomessa tämä tulkittiin suoraksi hyökkäykseksi Aleksanteri I:n aikoinaan vahvistamaa autonomiaa ja Suomen omia perustuslakeja vastaan. Tieto manifestista ja kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin venäläistämistoimista levisi ympäri maata, ja alkujärkytys muuttui nopeasti toiminnaksi.

Ylioppilaat asialla – Suuren adressin synty

Suomalaiset päättivät vedota suoraan keisariin. Ylioppilaat organisoivat ennennäkemättömän salaisen ja nopean nimienkeruukampanjan. Hiihtäen, hevoskyydillä ja junilla he levittäytyivät ympäri lumista Suomea keräämään kansalaisten allekirjoituksia keisarille toimitettavaan massiiviseen vetoomukseen. Vain reilussa viikossa adressiin kertyi uskomattomat yli 522 000 nimeä – yli puolet silloisesta aikuisväestöstä.

Pyhäjokiset perustuslakia puolustamassa

Pyhäjoella ei jääty toimettomiksi, vaan paikkakunnalla laadittiin oma, suoraan keisarille ja suuriruhtinaalle osoitettu adressi. Asiakirja on päivätty 5. maaliskuuta 1899. Tuossa Kansallisarkiston digitoimassa historiallisessa vetoomuksessa pyhäjokiset ilmaisivat poikkeuksellisen suoraan, kuinka keisarin julistuskirja oli herättänyt kaikkialla Suomessa "hämmästystä ja surua".

Kuntalaiset vetosivat asiakirjassaan voimakkaasti "Suomen kansan ikivanhaan oikeuteen olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lainsäädännössä". He huomauttivat, että aiempien keisarien suojeluksessa tämä oikeus oli vain kehittynyt, ja tuomitsivat uudet säännökset, jotka riistäisivät säädyiltä niille Suomen perustuslakien mukaan kuuluvan päättämisoikeuden.

Koko pitäjä säätyyn katsomatta: Keitä allekirjoittajat olivat?

Nimien kerääminen ja allekirjoittaminen vaativat tuolloin todellista siviilirohkeutta, sillä Venäjän hallinnon vastatoimista tai rangaistuksista ei ollut takeita. Allekirjoittajat tiesivät asettuvansa julkisesti vastustamaan emämaan virallista linjaa.

Kansallisarkiston Astia-palvelusta löytyvä adressin nimilista on paitsi rohkea poliittinen kannanotto, myös huikea läpileikkaus 1800-luvun lopun Pyhäjoen sosiaalisesta rakenteesta. Nimien kerääjät tekivät arvokasta työtä kirjaamalla ylös paitsi allekirjoittajien nimet, myös heidän ammattinsa ja yhteiskunnallisen asemansa.

Asiakirjan sivuja selaamalla paljastuu nopeasti, ettei kyseessä ollut vain herrasväen tai isäntien hanke, vaan todellinen koko yhteisön yhteinen ponnistus. Vetoomuksessa on mukana niin talokkaita, maanviljelijöitä, emäntiä, talon poikia ja tyttäriä, käsityöläisiä kuin palvelusväkeäkin. Erityisen pysäyttävää on huomata, kuinka aktiivisesti kaikki osallistuivat kansakunnan oikeuksien puolustamiseen täysin säätyrajoista välittämättä.

Tämä adressi on korvaamaton pala Pyhäjoen paikallishistoriaa. Julkaisen tässä koko alkuperäisen nimilistan titteleineen. Ehkä löydät listalta omien isovanhempiesi vanhempia, tuttuja talonnimiä tai paikallisia sukuja, jotka olivat eturintamassa puolustamassa Suomen oikeuksia.


Suurivaltaisin, Kaikkein armollisin
Keisari ja Suuriruhtinas.

Teidän Keisarillisen Majesteettinne julistuskirja viime helmikuun 3/15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.

Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lain säädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien Aleksanteri II:n ja Aleksanteri III:n suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt.

Mutta perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myöskin Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on.

Täten on julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Tälle kirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsee kuunnella, kun me nyt Valtaistuimen eteen vuodatamme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka uhkaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupeaa horjumaan.

Kaikkein Armollisin Keisari! Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa ja lakien suojassa on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijaansa ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se on ollut Venäjän mahtavaan valtakuntaan yhdistettynä, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriytynyt. Kumousaatteet eivät täällä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet erottamattoman osan Venäjän valtakuntaa, ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää oman kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut, ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.

Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä levollisuutta. Mielipäinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa, suosiolliseen huomioon ottaa ne tunteet mitkä julistuskirja on herättänyt ja katsoa että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaiseen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkoittaa luottamusta Keisarisanaan järkähtämättömyyteen. Me tiedämme kaikki, että meidän Armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut että vallan tulee kunnioittaa oikeutta ja pienen kansan oikeus on yhtä pyhä kuin suurimmankin, sen isänmaanrakkaus on kaikkivaltiaan Jumalan edessä asu ja velvollisuus, josta se ei koskaan saa luopua.

Syvimmällä alamaisella uskollisuudella ja kunnioituksella pysymme alati
Kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas
Teidän Keisarillisen Majesteettinne
nöyrimmät ja uskollisimmat alamaiset:

Pyhäjoen kuntalaisten adressi 18 5/3 99
And. Silander Kauppias
A. Haglund  
Karl Haglund  
Ale. Silander Apteekkari
Matti Pietarinp Rönninki Maanviljeliä
Emil Pöcklén Kauppapalvelia
Karll Kourula Myllyn omistaja
Uno Hällström Työmies
Albert Pehkonen Värjäri
Frans P. Fisk Työmies
Carl Hagström Rakennusmestari
Juho Vuoti Talokas
Jaako Pökölä Talokkaan poika
Jafet Tuikkala Talokas
Wiktor Koskela Työmies
Antti Luoto Talokkaanpoika
Kustava Silvola Palvelia
Mathilda Haglund Kauppiaan vaimo
Aina Hällström Palvelia
Maija Rajaniemi Palvelia
Wiktor Myllykangas Suutari
Ove Söderberg Kauppapalvelia
Matti Tuikkala Talollisen poika
Antti Halunen Palvelia
Gustaf Pyhäluoto Työmies
Matti Ylikiiskilä Talokas
Alex Kiiskilä Talokas
Sakari Kourula Mylläri
Antti Turola Talollisen poika
Alfr. Mattila Palvelia
Felix Widell Lukkoseppä
Heikki Oksanen Työmies
A. Gyllander Lautamies
Kaarlo Pesonen Kansakoulun Opettaja
Aina Pesonen Opettajan vaimo
Fritz Åkerman Maanviljelijä
H. R. Naula Kihlakunnan lautamies
Amanda Silander Neiti
M. Salo Kauppias
J. A. Puskala Torppari
A. Muikkula Talokas
Anna Wälimaa Palvelia
Johan Ylipudas Talollisen poika
Antti Pudas Entinen Talokas
Emil Halunen Talokas
Frans Halunen Talokas
Marja Halunen Talokas
Juho Koskela Talon isäntä
Wille Korpela Talokas
Werner Koskela Talokas
Antti Tirilä Talon omistaja
Amanda Tirilä Talokkaan vaimo
J. Holm Kauppapalvelia
H. Kourula Palvelia
Tuomas Pistoli Talokas
Anna Puskala Waimo
H. Muikkula Talok. Waimo
Juho Pudas Talokas
Maria Pudas Talon emäntä
M. Haapakoski Talokas
Johanna Halunen Talokkaan vaimo
Alex J Halunen Talokas
Johanna Halunen Talokas
Juho Haapakoski Talokas
Juho Kallio Talokas
Tuomas Koskela Talokas
S. Kaihoja Työmiehen vaimo
Juho Kallio Kelloseppä
Tuomas Kallio Talokas
Aaro Kallio Nikkari
Erkki Tummari Talokas
Matti Haapakoski Talokas
Erkki Kitinprami Talokas
Kaarlo Ysotalo Talokas
Antti Ysotalo Talokas
Juho Mattila Talokas
Sanfrid Kainola Talokas
Wille Koivola Talokas
Heikki Prami Talonpoika
Johanna Hautala  
Antti Penttilä Talokas
Hilda Penttilä Talokkaan leski
Erkki Penttilä Talonpoika
Matti Penttilä Talonpoika
Matti Pyy Talon poika
August Pyy Talokkaanpoika
Antti Jussieri Talokas
Sivertti Pisola Talokas
Matti Kitinprami Talokas
Tuomas Ysotalo Talokas
Danieli Kaskeri Työmies
Antti Kaski Talokas
Sefanias Kainola Talokas
Antti Mattila Työmies
Sofia Koivola Talokas
Antti Hautala Talokas
Sefanias Hautala Talokas
Liisa Penttilä Talon emäntä
Anna Tarhala Talon leski
Anna Penttilä Talon emäntä
Greta Mattila Työmiehen leski
Antti Pyy Talon isäntä
Antti Pyy Talon poika
Juho Ojakangas Talokas
K. J. Wichmann Maanviljeliä
August Myllylä Maanviljeliä
Matti Pisilä Maanviljeliä
Matti Kestilä Maanviljeliä
Kaarlo Mikkonen Maanviljeliä
Tuomas Kestilä Maanviljeliä
Alfred Pirkola Talon poika
Johan Perälä Työmies
Antti Kestilä Itsellinen
Sivertti Pirkola Maanviljeliä
Aapram Pirkola Maanviljeliä
Johan Lehtinen Suutari
Aleksander Pirkkala Maanviljeliä
Maria Pirkkala Talon emäntä
Kaisa Pirkola Talon emäntä
Liisa Viroman Talon emäntä
Maria Tenkula Työmiehen vaimo
Beata Pirkola Talon tytär
Sanfrid Tenkula Työmies
Matti Lahti Maanviljeliä
Leander Perälä Maanviljeliä
Maria Kallio Talon tytär
Jaakko Pirkola Talon poika
Iisakki Koskela maan viljeliä
Oskari Heikkilä Maanviljeliä
Matti Hautala Maanviljelijä
Aleksanteri Heikkilä Talon poika
Antti Impola. Työmies.
Anna Lahti Talon tytär.
Hilda Backman Talon tytär.
Maria Pirkola Talontytär
Ida Kallio Palvelijatar
Johan Impola Talon poika
Jenny Pirkola Talontytär
Simuna Kallio Talon poika
Anna Pirkola Talon Emäntä
Erkki Backman Talon poika
Maria Eriksson Talon Emäntä
Erkki Eriksson Talon Isäntä
Josefina Kaivosoja Itsellinen.
Maria Kallio Talon Emäntä
Gustaava Backman Talon Emäntä
Matti Backman Maanviljelijä
Kaisa Ojala Palvelijatar
Ida Lahti Talon Emäntä
Heikki Lahti Maanviljelijä
John Jaakola maanviljelijä
Johanna Impola Torpparin vaimo
Maria Pisilä Palvelijatar
Hanna Heikkilä Palvelijatar
Tuomas Suni maanviljelijä
Albertina Suni maanviljelijä
Kalle Suni Maanviljelijä
Aleksandra Suni Talon emäntä.
Fanny Suni Talon emäntä.
Joosefiina Suni Talon emäntä.
Ida Romppainen Palvelijatar.
Hanna Hautala Talon tytär.
Beata Sillanpää Talon emäntä.
Anna Kajaluoto Entinen talon emäntä
Priita Pirkola Palvelijatar
Kaisa Kestilä Talon Emäntä
Maria Korpisilä Työmiehen vaimo
Juho Kestilä Talon Isäntä
Miina Kestilä Talon Emäntä
Niilo Pätäjärvi Taloisäntä
Maria Pätäjärvi Talon emäntä
Maija Koskela Talon tytär
Maria Pisilä Palvelijatar
Tuomas Suni. Maanviljelijä
Janne Suni Talon poika.
Tuomas Suni Maanviljelijä.
Anna Suni Talon emäntä.
Matti Perälä Talon isäntä.
Maria Perälä Talon emäntä.
Sofia Perälä. Talon tytär.
Matti Lahti Maanviljelijä
Gustaava Lahti Talon tytär.
Maria Lahti Työmiehen vaimo
Priita Lahti Talon emäntä
Risto Kallio Palvelija.
Hilda Karjaluoto. Talon tytär.
Ida Nissilä Torpan tytär
Jenny Nissilä Talon tytär
Tilda Romppainen Meijerska
Juho Backman Talon poika
Heikki Tuikkala Talon isäntä.
Emilia Tuikkala Talon emäntä.
Anna Heikkilä Talon tytär.
Aukusti Nissilä Maanviljeliä
Johanna Nissilä talon emäntä
Johanna Nissilä talon emäntä
Kauno Anttila palvelijatar.
Augusta Pohja Palvelijatar
Juho Sunela Talokas
Aleksander Alatalo Talokas
August Wuoti. Työmies.
Antti Kyllönen Talokas
Tuomas Kyllönen Talokas
Iisakki Keskitalo Talokas
Erkki Mieluskangas Talokas.
Juho Juuri (Mantere) Työmies
Antti Ojakangas Työmies.
Erik Helaakoski Talokas.
Kalle Pietilä Talon isäntä.
Aleksi Wiirret Talokas
Olli Tuikkala Talokas
J. Björklund Piirilääkäri
Hanna Kling Itsellinen
Antti Karjalainen Työmies.
Matti Kallio Työmies
Juho Salmikangas Työmies.
Juuso Jaakola Talokas
Jouko Jaakola Isäntä
Heikki Mäkelä Talokas
Anselm Seppälä Työmies.
Matti Alatalo Talokas
Tuomas Savikangas Talokas.
Heikki Savikangas. Talokas.
Antti Herikka Työmies
Hilda Heikkilä Talon miniä
Tuomas Tuikkala Talokas
J. P. Alatalo Talokas
Kalle Alatalo Talokas
J. G. Nikki. Talokas.
F. Leppäluoto. Palvelija
A A Luoto Talon poika
E. A. Göransson pastori.
Jouko Tuuttila talon poika
A Pahkula Talokas
A S Tuikkala Waimo
Antti Tuuttila Talokas maanviljeliä
Juho Tuuttila Talonpoika
J. Widell Lukkitehtailia
Fanny Korppila Palveluspiika
Anna Kaisa Hautala Talon emäntä
Antti Miekka Kuokkamies
Matti Pisilä Kirvesmies
AnnaLiisa Pisilä työmiehen vaimo
Juho Anttila Maanviljeliä
Juho Fältmars Työmies
Erkki Anttila Maanviljeliä
Lusiina Wälimaa Palveliatar
Hilda Pirkola Palveliatar
Matti Kallio Käsityöläinen
Hilma Lehtinen Suutarin vaimo
Juho Okkonen Työmies
Anna Höglund Opettajatar
Tuomas Wiiri Työmies
Sivertti Impola Työmies
Kustava Kallio Palveliatar
Johan Luoto Merimies
Alex Sandra Wiirijärvi Talon Emäntä
Maria Åkman Palveliatar
Juho Kaivosoja Työmies
Tuomas Tuikkala Maanviljeliä
Maria Holm Palvelijatar
Alex Anttila Maanviljeliä
Matti Pirkola Maanviljeliä
Edvard Fisk. Torppari.
Johan Hendric Pökölä Talokas
Maria Pökölä. Talokas
Abram Pökölä Talokas
Aleksi Limingoja Talon poika
Jaakko Pökölä Talokas
Kaisa Pökölä Talokas
Tuomas Limingoja Talokas
Adrian Limingoja Talokas
Matti Alakangas Talollinen.
Juho Riemula Talokas
Henrikki Roth Talokas
Juho Roth Talon Poika
Mikko Nikula Talokas
Samuli Raukola Talokas
Matti Takalo Talokas
Yrjö Poutiala Talokas
Liisa Fisk. Torpparivaimo
Priita Pökölä talon vanhus
Jenni Josefina Pökölä Talokas
Ruusa Pökölä. Talokas
Jenny Ojakangas Talon emäntä
Anna Ojakangas Talokas.
Wendla Ojakangas Samoin
Liisa Roth Talon Emäntä
Kaisa Roth Talon Emäntä
Riita Pirttila Talon emäntä
Alex Väänälä Talokas.
Kalle Väänälä Talokas
Juho Väänälä Talon poika
Jaako Kienakkala Talollinen.
Jaakko Kienakkala Talollinen.
Petter Kantola. Talon isäntä
Rans Kantola Talon poika
Maria Ojakangas talon vaimo
Jaako Alatalo Talollinen.
Aleksi Nikula Talokas.
Aapeli Raukola Talokas.
Ferdinand Brusi Talokas
Hjalmari Raukola Talokas
Samuli Silvola Kansakoulun op.
Erkki Silvola Talokas
Pekka Silvola Talokas
Aappo Ojala Talokas
Matti Silvola Talokas
Heikki Siipo Talokas
Alex Martinmäki Talokas
Matti Martinmäki Talokas
Juho Josef Pykälä Talollinen.
Juho Heikin Jylhä Talokas.
Juho Rantala Talokas
Kaisa Martinmäki talon tytär
Marjaliisa Silvola Talon emäntä
Maria S. Silvola Itsellinen.
M. E. Martinmäki. Itsellinen
Kaisa Siipo talokkaan tytär
Ida Pökölä Itsellinen
Aleksi Rantala talon vanhus
Maija Rantala Talokas
Kalle Keskitalo Talokas
Kustaa Mattila Talokas
Alfred Keskitalo Talokas
Johan Mattila Talokas
Aleksi Mattila Talokas
Tiina Keskitalo. Talonemäntä
Nanni Keskitalo Talotytär
Juho Karsikka Talon isäntä
Israel Mattila Talollinen
Antti Ylimattila Talonpoika.
Jonth. Gummens Torppari
Erkki Ala Kesti. Talokas
Antti Nuutila Talokas.
Liina Brusiin  
Emil Wiirretjärvi Työmies.
Juho Alatalo. Talonpoika.
Matti Pönninki Talokas.
Antti Silvola Torppari
Albert Sikaniva  
Juho Papunen. Työmies
Oskari Jaari Talokkaanpoika
Kalle Sarpola Talonpoika.
Aleksi Annala Talokas
Juho Ylimattila Talokas.
Marja Yli Mattila talon tytär
Iita Yli Mattila talon tytär
Matti Laukka, Suutari
Juho Harju Talokas.
Tuomas Tuikkala Talokas.
Aron Salo.  
Leander Wiklund  
Matti Tuikkala Talokas.
Antti Kopisto Talonpoika.
E A Brusiin Talon poika
Pekka Anttila Talokas.
Kalle Saari Talollinen.
Aleksander Wuotila maanviljeliä
Simon Aleksander Brusiin Talonpoika
Juho Lahnoja Talokas.
Henrika Åkerman Maanviljelijän vaimo
Anders Annala Maanviljeliä
Aappo Nikki. Talokkaanpoika.
H. Kourula. Talokas.
Gustafva Kourula Palvelia.
Emma Nikki Kiertokoulun opettajatar.
Hilja Björklund maanviljelijän tytär.
maria Tuikkala palvelia
Tilda Sikaneva. Talon emäntä.
Aron Helaakoski Itsellinen.
Johanna Seppälä. Talokkaan leski.
Aleks. Wuotila. Talokas.
Sofia Rönninki. Talon emäntä.
Pekka Ojakangas Talollinen.
Sakri Kopisto Talokkaan poika.
Erik Kittilä. Talokas.
Heikki Waris. Nahkuri
Heikki Laukka. Suutari
Sofija Luoto Talon emäntä.
Henrik Pokela Talokas
Kaarle Matti Ojakangas Talokas.
Fretri Parkaniemi Talokas
Maria Pyhäluoto Itsellinen
Jaako Pyhälä Talokas
William Widen Nahkuri.
Matti Tuikkala. Talokkaan poika.
Heikki Jaakola Talokas.
Selma Anttila. Työmiehen vaimo.
Pekka Kourula Talokkaan poika.
Juho Mäkelä Talokas
Alu Leppäluoto Työmies
M. Pyhäluoto Porvarin poika
Antti Erkkilä Talokas
Hilm. Widell Neiti.
Juho Keskitalo Seppä
Johan Tirilä Talon isäntä
Matti Ojakangas Talokas.
Otto Kopisto Talokkaan poika
Heikki Alakangas Talokas
Juho Grekula Talokas.
Juho Mäkikesti Talokas
Joonas Vasantari Itsellinen
Nikolai Sarpola Talokas
Siivertti Turola Talokas
Walter Gyllander Talokas
Juho Kettunen Työmies
Antti Väänänen Talollinen.
Juho Mäkelä Talokas
Olga Luoto Talontytär
Augusta Turola Talon tytär
Frans Suckström Työmies
Johan Borgman työmies
Hanna Myllylä. Kätilö
Juho Tuikkala Talokas
Israel Winqvist Kirkkovartia
Aleksi Rajaniemi Talokas
Tuomas Tuuttila Talokas
Maatti Waarala Talokas
Heikki Pietilä Merimies
Aleksi Silvola työmies
Kustu Kittilä Talokas
Pekka Maijala talokas
Johan Källström Lukk. ja Urkunisti
Heikki Karpi työmies
J Luoto Talokas
Jaako Ketola Torppari
Joonas Keskitalo Talokas
Heikki Rautio Talokas
Juho Törnqvist Työmies
Juho Karppila Talokkaan poika
Kustu Kantelin Talokas
Yrjö Wiirret Talokas
Matti Viklund Työmies
Heikki Wiirret Työmies
Juho Wiirretjärvi työmies
Erika Tuikkala Talokas
Frans Työmies
Heikki Perälä Työmies
Kyösti Maijala Työmies
Santeri Pisilä Työmies
Ismael Heinonen talokas
Gustaf Muikkula Lautamies
Juho Keskitalo Rantamies
Olga Kandelin Ompelija
Jenny Sahnoja Meijerska
Jaako Vuotila Talonpoika
Arthur Annala Talonpoika
Johan Hasansari työmies
Eskil Mattila Kalamies
Kalle Viklund, Talokas.
Juho Tuikkala Talokas
Antti Mattila Työmies
Lennart Tuura, Räätälin poika.
Heikki Näsi Kauppias
Ediel Vuotila. Työmies.
Tuomas Rajaniemi Talonpoika
Tiina Wiklund Työmiehen vaimo
Henrika Kittilä Työmiehen vaimo
Matti Lahnoja Talollisen poika
Maria Silander  
Emma Seppälä  
Nanni Ringwall  
Aleksi Niemelä Talokas
Augusti Ojala Työmies
Pekka Korppila. Talokas.
Greta Maijala Talon emäntä
Kristianni Ojala Talokas
Anna Anttila työm. vaimo
Olga Göransson pastorska.
Maija Liisa Maijala Talon miniä.
Sofija Maijala emäntä
Juho Niemelä Talokas.
Agnetta Korkonen Palvelijatar.
Sanfrid Kallio Talon poika.
Joona Wasonoja Kirvesmies
Maria Suni Talokas.
Juho Niemelä Talon poika
Mimmi Ojala Talon tytär
Antti Lassila Käsityöläinen
Hedvig Lassila Emäntä
Hilma Lassila Talon tytär.
Karolina Mikkonen Talon Emäntä
Fanny Myllylä. Talon emäntä.
Maria Sali Palvelijatar.
Miina Sirén (Opettajatar)
Juho Sillanpää Talokas
Maria Sillanpää elake vaimo
Maria Sofia Nissilä Talon Emäntä
Janne Grekula maan viljeliä
Maria Wälimaa Palvelijatar.
Sakari Impola maan viljeliä
Gustaava Impola Talon Emäntä

Lähteet ja kuvat:
Asiakirja ja nimilista: Kansallisarkisto, Astia-palvelu. Suuren adressin allekirjoitukset, Pyhäjoki (1899).
Kansikuva: AI-generoitu kuvitus (2026).



Pyhäjoen kuntalaisten adressi keisarille 5.3.1899. Lähde: Kansallisarkisto.

Kommentit

  1. Suuren adressin allekkirjoituksen aikoihin Yppärissä 1875 syntynyt isoisäni Gustaf Emil (Eemeli) Bäckman oli leskimies. Ensirakkaus oli päättynyt pari vuotta aikaisemmin lapsivuoteeseen.

    Eemelin äiti oli myös kuollut nelisen vuotta aikaisemmin. Leski-isällä oli vielä alaikäisiä huollettavia. Esikoispoika oli jo mennyt ameriikkaan ja sitä Eemelikin mietti. Veli oli lupautunut avustamaan matkalipun hankinnassa. Alkuun pääsemisessä tämä oli myös lupautunut auttamaan. Sama koskee Liisa sisarta.
    Vähän yli vuotta adressin allekirjoitusten keräämisen jälkeen Eemelin matka toteutui. Uuden vuosisadan ensimmäisenä kesänä kotimaan rannat katosivat laivan peräaaltojen suunnalla. Pitkä ja outo matka oli alkanut. Rautatietä rakenteli rantakylän kasvatti Montanan vuorilla pari vuotta.
    Muistui mieleen kotikylän tasaiset maat ja meren aallot. Mitenkähän kotona pärjäillään? Matka nousevan auringon suuntaa ja pian oltiin kotipihalla Yppärissä.
    Kotikylän nuorista naisista löytyi Rajaniemestä maailmalta palanneesta miehestä kiinnostunut. Pian lyötiin hynttyyt yhteen ja alettiin suunnitella lännen kultamaille lähtöä. Olihan Eemelillä sieltä jo paljon kerrottavaa. Uteliaita riitti – appiukosta Uudentalon Tuomaksesta lähtien.
    Mutta, mutta. Sitten alkoi Maijan aamuiset pahoinvoinnit. Taas myöhästyi Eemelin lähtö. Pojan synnyttyä ei Maija halunnutkaan lähteä.
    Eemeli kävi kuitenkin vielä tienaamassa talorahat uudella reissullaan. Paluun jälkeen oli talokauppojen aika. Etelänkylän Rautionperältä sellainen löytyi. Oli aika asettua möyrimään kotimaan multaa.
    Pikkuveli Frans sai opastusta veljeltään matkaansa varten. Eemeli ”pani vahingon kiertämään” ja kustansi Franssan matkan. Uuden kielen alueella etunimi muuntui paremmin paikalliseen kieleen sopivaksi Frank muotoon. Kansalaisuuden saamisessa auttoi sotapalvelus Ranskassa ensimmäisessä maailmansodassa. Frankin poikamiesvuosia jatkui vuosikymmenen ja tuli aikuistumisen vuoro – puoliso olisi hyvä olla.
    Eemeli-veli oli lähtenyt hakemaan kotikylästä vaimoa, mutta Frank valitsi ”halvemman” tavan. Kirje veljelle ”josko kotikylässä olisi vielä vapaana” nuorena tuntemiaan nuoria naisia, jotka voisivat muuttaa valtameren taakse. Muuan Luodon talon vapaa neitonen oli se rohkea, joka matkusti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, mikä uskomaton elämäntarina! Kiitos kun kirjoitit tämän auki! Eemelin seikkailut Montanan vuorilta takaisin Yppäriin ja lopulta Rautionperälle ovat kuin suoraan elokuvasta. Ja tuo velipoika Frankin 'vaimonhaku' Luodon talosta kirjeitse on aivan mahtava yksityiskohta! Nämä henkilökohtaiset tarinat todella herättävät nämä vanhat asiakirjat ja nimilistat eloon aivan uudella tavalla.

      Poista
    2. I loved the story about Gustaf and Frans. Frans Edvard Bäckman is my 3rd cousin 3x removed. We share Yli-Hourula ancestors. I admire the decision of Helmi Maria Juhontytär Luoto to travel to America to get married. She was a very brave lady.

      Poista
    3. What an incredible connection! It is always so thrilling to hear from relatives of the people I write about. The Yli-Hourula roots run deep in this area, so it is amazing that this story reached you. I completely agree with you about Helmi Maria—traveling all the way to America back then to get married into the unknown took an immense amount of courage and resilience. Thank you so much for reading and for sharing your family connection. It truly brings these historical stories to life! Warm greetings from Pyhäjoki!

      Poista

Lähetä kommentti

Toivon, että kommenttikenttä toimii paikkana, jossa voimme yhdessä jakaa tietoa, muistoja ja ajatuksia.

Jotta keskustelu pysyy kaikille mukavana ja rakentavana, pyydän noudattamaan seuraavia ohjeita:

1. Kunnioitus ja asiallisuus

Kohtele muita kommentoijia kunnioittavasti.

Eri mieltä saa olla, mutta ilmaise kantasi asiallisesti ja perustele se ilman henkilökohtaisuuksia tai loukkauksia.

2. Aiheessa pysyminen

Toivon, että kommentit liittyvät kyseisen blogikirjoituksen teemaan tai laajemmin blogin historialliseen aihepiiriin.

Kommentteja, jotka on tehty vain muiden sivustojen mainostamiseksi (spam), ei sallita.

3. Omat muistot ja lisätiedot

Historiallisissa aiheissa omat muistot, suunnatut kysymykset tai lisätiedot (esim. vanhat paikannimet tai sukutarinat) ovat erittäin tervetulleita! Ne rikastuttavat tarinaa.

4. Kieli

Blogin pääkieli on suomi, mutta myös englanninkieliset kommentit ovat tervetulleita.

5. Moderointi

Pidätän oikeuden poistaa kommentit, jotka ovat loukkaavia, rasistisia, laittomia tai muuten hyvän tavan vastaisia.

Ensimmäistä kertaa kommentoivien viestit saattavat vaatia ylläpitäjän hyväksynnän ennen julkaisua väärinkäytösten estämiseksi.

Kiitos, kun olet mukana rakentamassa hienoa ja asiantuntevaa keskusteluyhteisöä!

Blogin ylläpitäjä