Hae tästä blogista
Siitä lähtien, kun kuningas Maunu Eerikinpoika sinetöi Pyhäjoen kohtalon vuonna 1338, on joki virrannut ja tarinoita syntynyt. Tämä blogi on rannikon saaga – kertomus vaietuista kohtaloista. Teen ajallisia harppauksia ja käännän historian kiviä. Täällä maailmanhistoria, nälkävuodet ja sodat kohdataan rannikon horisontista, pienen ihmisen tasolta. Pysy mukana virrassa.
UUSIN LUKU
- Hae linkki
- X
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Kun Pyhäjoki nousi puolustamaan Suomen oikeuksia: Helmikuun manifesti ja Suuri adressi
Kevättalvella 1899 Suomessa koettiin valtakunnallinen järkytys, joka säteili nopeasti aina Pohjois-Pohjanmaalle ja Pyhäjoelle saakka. Venäjän keisari Nikolai II oli antanut julistuskirjan, joka uhkasi viedä pohjan Suomen autonomialta ja kansan perustuslaillisilta oikeuksilta. Seurauksena syntyi yksi Suomen historian merkittävimmistä ja nopeimmista kansalaisliikkeistä: Suuri adressi. Mutta miten pyhäjokiset reagoivat tähän valtakunnalliseen kriisiin?
Helmikuun manifesti ja yllättävä uhka
Kaikki alkoi helmikuussa 1899, kun keisari Nikolai II antoi niin kutsutun Helmikuun manifestin. Sen ydinajatuksena oli siirtää lainsäädäntövaltaa Suomen valtiosäädyiltä suoraan Venäjän keisarikunnalle asioissa, joiden katsottiin koskevan myös koko valtakunnan etuja.
Suomessa tämä tulkittiin suoraksi hyökkäykseksi Aleksanteri I:n aikoinaan vahvistamaa autonomiaa ja Suomen omia perustuslakeja vastaan. Tieto manifestista ja kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin venäläistämistoimista levisi ympäri maata, ja alkujärkytys muuttui nopeasti toiminnaksi.
Ylioppilaat asialla – Suuren adressin synty
Suomalaiset päättivät vedota suoraan keisariin. Ylioppilaat organisoivat ennennäkemättömän salaisen ja nopean nimienkeruukampanjan. Hiihtäen, hevoskyydillä ja junilla he levittäytyivät ympäri lumista Suomea keräämään kansalaisten allekirjoituksia keisarille toimitettavaan massiiviseen vetoomukseen. Vain reilussa viikossa adressiin kertyi uskomattomat yli 522 000 nimeä – yli puolet silloisesta aikuisväestöstä.
Pyhäjokiset perustuslakia puolustamassa
Pyhäjoella ei jääty toimettomiksi, vaan paikkakunnalla laadittiin oma, suoraan keisarille ja suuriruhtinaalle osoitettu adressi. Asiakirja on päivätty 5. maaliskuuta 1899. Tuossa Kansallisarkiston digitoimassa historiallisessa vetoomuksessa pyhäjokiset ilmaisivat poikkeuksellisen suoraan, kuinka keisarin julistuskirja oli herättänyt kaikkialla Suomessa "hämmästystä ja surua".
Kuntalaiset vetosivat asiakirjassaan voimakkaasti "Suomen kansan ikivanhaan oikeuteen olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lainsäädännössä". He huomauttivat, että aiempien keisarien suojeluksessa tämä oikeus oli vain kehittynyt, ja tuomitsivat uudet säännökset, jotka riistäisivät säädyiltä niille Suomen perustuslakien mukaan kuuluvan päättämisoikeuden.
Koko pitäjä säätyyn katsomatta: Keitä allekirjoittajat olivat?
Nimien kerääminen ja allekirjoittaminen vaativat tuolloin todellista siviilirohkeutta, sillä Venäjän hallinnon vastatoimista tai rangaistuksista ei ollut takeita. Allekirjoittajat tiesivät asettuvansa julkisesti vastustamaan emämaan virallista linjaa.
Kansallisarkiston Astia-palvelusta löytyvä adressin nimilista on paitsi rohkea poliittinen kannanotto, myös huikea läpileikkaus 1800-luvun lopun Pyhäjoen sosiaalisesta rakenteesta. Nimien kerääjät tekivät arvokasta työtä kirjaamalla ylös paitsi allekirjoittajien nimet, myös heidän ammattinsa ja yhteiskunnallisen asemansa.
Asiakirjan sivuja selaamalla paljastuu nopeasti, ettei kyseessä ollut vain herrasväen tai isäntien hanke, vaan todellinen koko yhteisön yhteinen ponnistus. Vetoomuksessa on mukana niin talokkaita, maanviljelijöitä, emäntiä, talon poikia ja tyttäriä, käsityöläisiä kuin palvelusväkeäkin. Erityisen pysäyttävää on huomata, kuinka aktiivisesti kaikki osallistuivat kansakunnan oikeuksien puolustamiseen täysin säätyrajoista välittämättä.
Tämä adressi on korvaamaton pala Pyhäjoen paikallishistoriaa. Julkaisen tässä koko alkuperäisen nimilistan titteleineen. Ehkä löydät listalta omien isovanhempiesi vanhempia, tuttuja talonnimiä tai paikallisia sukuja, jotka olivat eturintamassa puolustamassa Suomen oikeuksia.
Suurivaltaisin, Kaikkein armollisin
Keisari ja Suuriruhtinas.
Teidän Keisarillisen Majesteettinne julistuskirja viime helmikuun 3/15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua.
Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen, kautta osallisena lain säädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien Aleksanteri II:n ja Aleksanteri III:n suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt.
Mutta perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myöskin Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on.
Täten on julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Tälle kirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsee kuunnella, kun me nyt Valtaistuimen eteen vuodatamme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka uhkaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupeaa horjumaan.
Kaikkein Armollisin Keisari! Ylevämielisten Hallitsijainsa turvissa ja lakien suojassa on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijaansa ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se on ollut Venäjän mahtavaan valtakuntaan yhdistettynä, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriytynyt. Kumousaatteet eivät täällä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet erottamattoman osan Venäjän valtakuntaa, ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää oman kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut, ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa.
Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on ollut tällä julistuskirjalla uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisällistä levollisuutta. Mielipäinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa, suosiolliseen huomioon ottaa ne tunteet mitkä julistuskirja on herättänyt ja katsoa että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaiseen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkoittaa luottamusta Keisarisanaan järkähtämättömyyteen. Me tiedämme kaikki, että meidän Armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut että vallan tulee kunnioittaa oikeutta ja pienen kansan oikeus on yhtä pyhä kuin suurimmankin, sen isänmaanrakkaus on kaikkivaltiaan Jumalan edessä asu ja velvollisuus, josta se ei koskaan saa luopua.
Syvimmällä alamaisella uskollisuudella ja kunnioituksella pysymme alati
Kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas
Teidän Keisarillisen Majesteettinne
nöyrimmät ja uskollisimmat alamaiset:
Asiakirja ja nimilista: Kansallisarkisto, Astia-palvelu. Suuren adressin allekirjoitukset, Pyhäjoki (1899).
Kansikuva: AI-generoitu kuvitus (2026).
- Hae linkki
- X
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Kommentit
Lähetä kommentti
Toivon, että kommenttikenttä toimii paikkana, jossa voimme yhdessä jakaa tietoa, muistoja ja ajatuksia.
Jotta keskustelu pysyy kaikille mukavana ja rakentavana, pyydän noudattamaan seuraavia ohjeita:
1. Kunnioitus ja asiallisuus
Kohtele muita kommentoijia kunnioittavasti.
Eri mieltä saa olla, mutta ilmaise kantasi asiallisesti ja perustele se ilman henkilökohtaisuuksia tai loukkauksia.
2. Aiheessa pysyminen
Toivon, että kommentit liittyvät kyseisen blogikirjoituksen teemaan tai laajemmin blogin historialliseen aihepiiriin.
Kommentteja, jotka on tehty vain muiden sivustojen mainostamiseksi (spam), ei sallita.
3. Omat muistot ja lisätiedot
Historiallisissa aiheissa omat muistot, suunnatut kysymykset tai lisätiedot (esim. vanhat paikannimet tai sukutarinat) ovat erittäin tervetulleita! Ne rikastuttavat tarinaa.
4. Kieli
Blogin pääkieli on suomi, mutta myös englanninkieliset kommentit ovat tervetulleita.
5. Moderointi
Pidätän oikeuden poistaa kommentit, jotka ovat loukkaavia, rasistisia, laittomia tai muuten hyvän tavan vastaisia.
Ensimmäistä kertaa kommentoivien viestit saattavat vaatia ylläpitäjän hyväksynnän ennen julkaisua väärinkäytösten estämiseksi.
Kiitos, kun olet mukana rakentamassa hienoa ja asiantuntevaa keskusteluyhteisöä!
Blogin ylläpitäjä
Suositut tekstit
Miksi vanhojen kantatalojen numerot vaihtelevat? Esimerkkinä Pyhäjoen Pohjankylän ja Etelänkylän talot Nro 1–10
- Hae linkki
- X
- Sähköposti
- Muut sovellukset


Suuren adressin allekkirjoituksen aikoihin Yppärissä 1875 syntynyt isoisäni Gustaf Emil (Eemeli) Bäckman oli leskimies. Ensirakkaus oli päättynyt pari vuotta aikaisemmin lapsivuoteeseen.
VastaaPoistaEemelin äiti oli myös kuollut nelisen vuotta aikaisemmin. Leski-isällä oli vielä alaikäisiä huollettavia. Esikoispoika oli jo mennyt ameriikkaan ja sitä Eemelikin mietti. Veli oli lupautunut avustamaan matkalipun hankinnassa. Alkuun pääsemisessä tämä oli myös lupautunut auttamaan. Sama koskee Liisa sisarta.
Vähän yli vuotta adressin allekirjoitusten keräämisen jälkeen Eemelin matka toteutui. Uuden vuosisadan ensimmäisenä kesänä kotimaan rannat katosivat laivan peräaaltojen suunnalla. Pitkä ja outo matka oli alkanut. Rautatietä rakenteli rantakylän kasvatti Montanan vuorilla pari vuotta.
Muistui mieleen kotikylän tasaiset maat ja meren aallot. Mitenkähän kotona pärjäillään? Matka nousevan auringon suuntaa ja pian oltiin kotipihalla Yppärissä.
Kotikylän nuorista naisista löytyi Rajaniemestä maailmalta palanneesta miehestä kiinnostunut. Pian lyötiin hynttyyt yhteen ja alettiin suunnitella lännen kultamaille lähtöä. Olihan Eemelillä sieltä jo paljon kerrottavaa. Uteliaita riitti – appiukosta Uudentalon Tuomaksesta lähtien.
Mutta, mutta. Sitten alkoi Maijan aamuiset pahoinvoinnit. Taas myöhästyi Eemelin lähtö. Pojan synnyttyä ei Maija halunnutkaan lähteä.
Eemeli kävi kuitenkin vielä tienaamassa talorahat uudella reissullaan. Paluun jälkeen oli talokauppojen aika. Etelänkylän Rautionperältä sellainen löytyi. Oli aika asettua möyrimään kotimaan multaa.
Pikkuveli Frans sai opastusta veljeltään matkaansa varten. Eemeli ”pani vahingon kiertämään” ja kustansi Franssan matkan. Uuden kielen alueella etunimi muuntui paremmin paikalliseen kieleen sopivaksi Frank muotoon. Kansalaisuuden saamisessa auttoi sotapalvelus Ranskassa ensimmäisessä maailmansodassa. Frankin poikamiesvuosia jatkui vuosikymmenen ja tuli aikuistumisen vuoro – puoliso olisi hyvä olla.
Eemeli-veli oli lähtenyt hakemaan kotikylästä vaimoa, mutta Frank valitsi ”halvemman” tavan. Kirje veljelle ”josko kotikylässä olisi vielä vapaana” nuorena tuntemiaan nuoria naisia, jotka voisivat muuttaa valtameren taakse. Muuan Luodon talon vapaa neitonen oli se rohkea, joka matkusti.
Vau, mikä uskomaton elämäntarina! Kiitos kun kirjoitit tämän auki! Eemelin seikkailut Montanan vuorilta takaisin Yppäriin ja lopulta Rautionperälle ovat kuin suoraan elokuvasta. Ja tuo velipoika Frankin 'vaimonhaku' Luodon talosta kirjeitse on aivan mahtava yksityiskohta! Nämä henkilökohtaiset tarinat todella herättävät nämä vanhat asiakirjat ja nimilistat eloon aivan uudella tavalla.
PoistaI loved the story about Gustaf and Frans. Frans Edvard Bäckman is my 3rd cousin 3x removed. We share Yli-Hourula ancestors. I admire the decision of Helmi Maria Juhontytär Luoto to travel to America to get married. She was a very brave lady.
PoistaWhat an incredible connection! It is always so thrilling to hear from relatives of the people I write about. The Yli-Hourula roots run deep in this area, so it is amazing that this story reached you. I completely agree with you about Helmi Maria—traveling all the way to America back then to get married into the unknown took an immense amount of courage and resilience. Thank you so much for reading and for sharing your family connection. It truly brings these historical stories to life! Warm greetings from Pyhäjoki!
Poista