Siirry pääsisältöön

UUSIN LUKU

Miksi vanhojen kantatalojen numerot vaihtelevat? Esimerkkinä Pyhäjoen Pohjankylän ja Etelänkylän talot Nro 1–10

Miksi vanhojen kantatalojen numerot vaihtelevat? Esimerkkinä Pyhäjoen Pohjankylän ja Etelänkylän talot Nro 1–10 Vanhoja asiakirjoja, perukirjoja, syytinkisopimuksia ja karttoja tutkiessa törmää lähes väistämättä hämmentävään ilmiöön: saman kantatalon numero tuntuu vaihtuvan sen mukaan, mitä lähdettä lukee tai keneltä asiaa kysyy. Tämä on tuttu päänvaiva jokaiselle suomalaiselle sukututkijalle ja paikallishistorian harrastajalle. Otetaan käytännön esimerkiksi Pyhäjoki: miksi siellä sekä Annala että Luoto mainitaan historiallisissa lähteissä "talona numero 1"? Entä miksi Wuotila on koko 1800-luvun ajan rippikirjoissa ja maakirjoissa talo numero 5, mutta nykyisessä kiinteistökartassa sen vanhat suistomaat kantavatkin numeroa 3? Kyse ei ole kirjureiden virheistä, vaan siitä, että Suomessa on ollut vuosisatojen varrella rinnakkain ja peräkkäin useita eri rekisteröintijärjestelmiä. Kun tuntee neljä perussääntöä vanhojen merkintätapojen taustalla, historialliset asia...

Annalan kotiseutumuseo – Aikamatka Pyhäjoen historiaan

Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland

Pyhäjoella sijaitseva Annalan kotiseutumuseo on yksi alueen merkittävimmistä kulttuuriperinnön vaalijoista. Laajalla museoalueella on peräti 22 rakennusta, joiden suojissa säilytetään vaikuttavaa, lähes 8 000 esineen kokoelmaa. Museo tarjoaa kattavan leikkauksen rannikkoseudun elämään ja elinkeinoihin usean vuosisadan ajalta.

Museoalueen rakennukset

Annalan rakennuskanta on monipuolinen, ja se koostuu asuinrakennuksista, talousrakennuksista sekä erityisistä työtehtäviin liittyvistä rakennuksista:

Päärakennukset: Vanha päärakennus (1800-luvun alkupuolelta) ja Uusi päärakennus (1867).

Asumukset ja mökit: Sotilastorppa (1882), Juuren mökki (1920-luku) sekä niittypirtti (1800-luvun lopulta).

Maatalous ja työ: Tuulimylly (1812), paja (1850-luku), riihi (1908), navetta (1913), elosuoja (1935) ja heinälato.

Säilytystilat: Neljä aittaa (vuosilta 1700, 1828, 1850 ja 1868), puojirakennukset (1873) sekä liiteri (1900-luvun alkupuolelta).

Vesistö ja sauna: Venevaja (1928), kalakämppä (1921), osa perinteistä renkkusiltaa (1921), kaksi savusaunaa (1900-luvun alusta) sekä uudempi sauna (1930).

Elävää kulttuuria ja tapahtumia

Annala ei ole vain kokoelma rakennuksia, vaan se toimii Pyhäjoen kesäisen kulttuurielämän keskuksena. Alueella järjestetään säännöllisesti:

Kesäteatteriesityksiä, jotka tuovat historian ja tarinat eloon.

Taidenäyttelyitä, joissa paikallinen ja alueellinen osaaminen pääsee esille.

Kotiseutujuhla, jonka kohokohtana on perinteinen Pauha-Maijan tai Pauha-Matin valinta.

Annalan kotiseutumuseo on kohde, jossa historia, taide ja yhteisöllisyys kohtaavat ainutlaatuisella tavalla.


Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland


Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland


Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Annalan Kotiseutumuseo - Pyhäjoki, Finland
Museoon on vapaa pääsy.