Siirry pääsisältöön

UUSIN LUKU

Miksi vanhojen kantatalojen numerot vaihtelevat? Esimerkkinä Pyhäjoen Pohjankylän ja Etelänkylän talot Nro 1–10

Miksi vanhojen kantatalojen numerot vaihtelevat? Esimerkkinä Pyhäjoen Pohjankylän ja Etelänkylän talot Nro 1–10 Vanhoja asiakirjoja, perukirjoja, syytinkisopimuksia ja karttoja tutkiessa törmää lähes väistämättä hämmentävään ilmiöön: saman kantatalon numero tuntuu vaihtuvan sen mukaan, mitä lähdettä lukee tai keneltä asiaa kysyy. Tämä on tuttu päänvaiva jokaiselle suomalaiselle sukututkijalle ja paikallishistorian harrastajalle. Otetaan käytännön esimerkiksi Pyhäjoki: miksi siellä sekä Annala että Luoto mainitaan historiallisissa lähteissä "talona numero 1"? Entä miksi Wuotila on koko 1800-luvun ajan rippikirjoissa ja maakirjoissa talo numero 5, mutta nykyisessä kiinteistökartassa sen vanhat suistomaat kantavatkin numeroa 3? Kyse ei ole kirjureiden virheistä, vaan siitä, että Suomessa on ollut vuosisatojen varrella rinnakkain ja peräkkäin useita eri rekisteröintijärjestelmiä. Kun tuntee neljä perussääntöä vanhojen merkintätapojen taustalla, historialliset asia...

Pakkanen

Hourunkoski jäässä Pyhäjoki

Aamupäivän kävely yhdessä kameran ja pakkasen kanssa.
Hourunkoski oli taas jäässä, Penkkatie oli kutsuva ja Ruukin vanha mylly tarkkaili virtauksia Pyhäjoen etelähaaran pohjoisrannalla.
Eteläkylän Isosilta oli paikallaan samoin kuin Kielosaaren silta.

Penkkatie Pyhäjoki
Penkkatie Pyhäjoki
Penkkatie Pyhäjoki
Ruukin mylly Pyhäjoki
Ruukin mylly on ollut toiminnassa 1980-luvun loppuun asti. 
Ruukin mylly Pyhäjoki
Etelähaara Pyhäjoki
Eteläkylän Isosilta Pyhäjoki
Kielosaaren silta kuvattuna Eteläkylän Isosillata

Kommentit