Syysilta

Syksy etenee kauniisti.

Kuvausreitti ja kuva järjestys on Horunkoski Niskatie, Saaren penkkatie, Eteläkyläntie ja Vanhatie.

Kielosaaren silta kuvattuna Eteläkylän Isoiltasillalta.

Tuleva talvi on vielä arvoitus, toivottavasti tämän kuvan (Horunkoski) pakkaslukemia ei sentään tule.

Kesän askareet

Hieman askartelin tänä kesällä, laitan todisteet tähän jonoon. Aitta oli niin mätä, että piti kolmasosa siitä purkaa kokonaan. Maitolaituri ja roskakatos tulivat luonnostaan, vanhan puolen maalaaminen oli jo välttämättömyys.

Tein myös vanhan ja uuden puolen yhdistävän sillan, siihen pitäisi tehdä kaiteet ennen kuvaamista. Vielä työn alla on liiteri, mattokatos ja joku mökkeröinen/ sauna tuohon pihalle.

Saas nähdä miten käy ja paljonko jää seuraavalle kesälle.

Laitapauha ahtojää

Huhtikuun myrskyt, keräsivät melkoisia jääröykkiöitä.

Lohikari, Pyhäjoki

Kappale vehmasta ja samalla karua Perämeren rannikkoa.

Kalastajien vanhat mökit pitävät vielä pintansa nykyaikaa vastaan. 

Kyseisen paikan rantakallioihin on kaiverrettu/hakattu

kauniisti edesmenneiden nimiä, joista osa on kalamatkalla hukkuneita.

Maaseutua ei voi tuoda, täältä sitä vielä löytyy.

ETELÄNKYLÄN ISOSILTA, PYHÄJOKI

Pitäjänkokouksessa 01.11.1833 päätettiin rakentaa uusi silta Pyhäjoen etelähaaraan. Rakentaminen kuului Haapaveden, Oululaisten, Merijärven ja Pyhäjoen mentaalikunnille. Everstiluutnantti Fredrik Hällström suunnitteli sillan rakennettavaksi neliaukkoisena tukiansassiltana, jonka kustannusarvio oli 13 883 ruplaa.

Talonpojat valittivat kiviarkkusillan suurista rakennuskustannuksista perustellen valitustaan useilla peräkkäisillä katovuosilla. Keisarillinenpäätös sillan rakentamisesta annettiin 14.10.1834.

Varoja sillan rakentamiseksi kerättiin 2 hopearuplaa  manttaalilta ja rakentaminen annettiin urakkahuutokaupassa vähimmän vaatineelle. Silta valmistui vuonna 1837 ja sen pituus on 77,5 m.

Veistotavastaanpäätellen osa kannattajista on edelleen alkuperäisiä.
Silta on Suomen vanhin liikennöity puusilta. Se otettiin museosillaksi vuonna 1982.

Kaukon kalalanssi Pohjankylä, Pyhäjoki

 

Pyhäjoen Pohjankylällä sijaitsee Kaukon kalalanssi, joka on ollut museoviraston suojelukohteena vuodesta 1980 ja se on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi kohteeksi. Kalaladot muodostavat pitkän jonon Pyhäjoen pohjoishaaran varrelle, koska ne rakennettiin venekunnan haminan kohdalle.

Vanhimmat hirsirakennukset on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa ja uusimmat 1900-luvun alkupuolella. Kalalatoja käytetään edelleen kalastuksessa välineiden säilytykseen. Kaukon kalalanssilla on 29 verkkolatoa ja suolauspuojia. Lähde: Kirjastovirma.fi

Kalastus tuotti tärkeän osan pyhäjokisten elantoa aina 1950-luvulle asti, tietoa meri- eli pauhakalastuksesta Pyhäjoella löytyy tästä.