Lunta tulvillaan on raikas talvisää, toisten suru on toisille ilo.
Vanhan navetan perukoilla on ollut suksipari joiden merkkiä en tunnistanut.
Googletus ei tuottanut tulosta haulle Erä-Fin ja helpotusta ei tuonut toisessa suksessa oleva venäläinen merkki.
Merkki sai etsimään rajan taakse jääneen Sortavalassa Helylän kylässä sijainneen Oy Helylä tietoja.
ja valmisti uudella nimellään 8o-luvulla vuosittain 800 000 suksiparia, joista vientiin meni 25 prosenttia. Ei löytynyt sieltäkään suksen tekijää.
Venäläisen merkin alkuperän sain kuitenkin selvitettyä, merkki on Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö -muropaketin mukana tullut pieni rekisterikilpi 60-luvulta, rekisterikilpiä oli eri maista ja tämä edusti neuvostoliittolaista rekisterikilpeä. (suksen omistaja on merkillä ilmeisesti vain merkannut suksen omakseen)
Niinpä etsintä jatkui soittelin paikasta toiseen, lopuksi ymmärsin soittaa puhelun myös Lahden Hiihtomuseon tutkijalle Suvi Kuismalle. Latumerkit olivat aluksi hukassa ja Erä-Fin ei kilistänyt kelloja, avitin lähettämällä kuvia ja vastaus oli ollut kokoajan silmieni edessä."lukeeko siinä kärkimerkissä mitään?" En ollut huomannut pientä pränttiä ja reilusti kuvaa suurentamalla valmistaja selvisi.
Nyt joku kysyy miksen vain julkaissut kuvaa ja kysynyt mitkä sukset? No tämä pakkaspäivä olisi sujunut tylsemmin ja en olisi tiennyt mitään OY Helylästä ja
keräily rekisterikilvistä.